Joel ja Eli Toivola Suurlähettiläs Joel Toivola (1915-1999) varttui diplomaatti-isänsä Urho Toivolan asemapaikoissa Genevessä ja Lontoossa 1920-luvulla. Rakel Kansanen- Toivola, Joel Toivolan äiti, oli puolestaan keskeinen henkilö Suomen kulttuuripiireissä. Varttuminen ulkomailla ja sivistyneessä kulttuurikodissa sekä valtiotieteiden kandidaatin ja insinöörin tutkinnot antoivat Joel Toivolalle hyvät eväät työuralle, joksi muodostui isän tavoin diplomaattiura. Joel Toivolan palvellessa ensimmäisellä ulkomaankomennuksellaan Kööpenhaminassa hän tapasi tulevan puolisonsa Elin, ja he avioituivat vuonna 1949. Toivolat tunnettiin seurallisena, edustavana ja kielitaitoisena pariskuntana. Joel Toivolalle uran mielenkiintoisimmat vuodet olivat 1961-67, jolloin hän toimi Suomen Pekingin-suurlähettiläänä. Hänestä tuli nopeasti koko Pekingin diplomaattikunnan arvostama Kiinan-tuntija. Toivola seurasi tarkasti kohti kulttuurivallankumousta kulkenutta kiinalaista yhteiskuntaa ja raportoi ahkerasti ulkoministeriölle ja myös suoraan ystävälleen presidentti Urho Kekkoselle. Suurlähettiläs Toivola nautti myös Kiinan johdon luottamusta. Pääministeri Zhou Enlain käynnit Toivolan vieraana saivat ansaittua huomiota diplomaattikunnassa. Joel Toivola muistetaan Kiinan-ystävänä, joka Pekingin-vuosien jälkeenkin seurasi maan kehitystä ja muistutti maailman väkirikkaimman maan merkityksestä Suomelle. Pekingin ohella Toivolan asemapaikkoina uran eri vaiheissa olivat Kööpenhamina, Moskova, Praha, Bryssel, Tel Aviv ja Bern. Ystävät ja työtoverit muistavat Joel Toivolan lahjakkaana ja uutterana työntekijänä sekä seurallisena ystävänä. Joel Toivolan Säätiön ohella Joel ja Eli Toivola ovat myös merkittäviä taiteen tukijoita. Heidän poikkeuksellinen taidekokoelmansa on kokonaisuudessaan lahjoitettu Varkauden taidemuseolle.
|